Lehto on rehevää metsää, ja sen ravinteikas maa tarjoaa hyvän kasvualustan kasveille. Lehdossa viihtyvät muun muassa sammalet, jalot lehtipuut ja sienet. Suomessa lehdot kasvavat lajistoltaan erityyppisinä riippuen alueen maantieteestä, maaperän kosteudesta ja ravinnepitoisuudesta. Lehdot eivät aina kasva lehtimetsävaltaisina, vaan pääpuulajina voi olla mikä tahansa Suomessa kasvava puulaji. Lehtojen määrää on vähentänyt pelloiksi raivaaminen.

Suurten jalojen lehtipuiden latvuksilla on varjostava ja viilentävä vaikutus. Myös lampaat viihtyvät puiden varjossa. Kun lehdet ovat pudonneet maahan syksyllä, hajottajien määrä on runsas. Eri-ikäiset lahopuut tarjoavat asuinpaikkoja ja ravintoa lukuisille hyönteisille. Lehtoja on Suomessa enää vähän, sillä ihmiset ovat muuttaneet ravinteikkaat maat laitumiksi ja pelloiksi. Lehdot elinympäristöinä ovat muuttuneet niissä eläville eliöille hyvin pieniksi. 

Maatalouden vesistöpolun varrella olevassa lehdossa kasvavat jalot lehtipuut, kuten tammi ja pähkinäpensas. Aluetta laiduntavat kesän aikana lampaat vain muutaman viikon ajan, jotta alue säilyy mahdollisimman lehtomaisena. Lampaat syövät kuitenkin esimerkiksi vieraslajeja ja estävät näin niiden leviämisen.

KUVITUS: Kuva Tuorlan lehtometsästä