Liina Leivonmaa Ammattiopisto Liviasta piti Kosteikko -teemapäivän avauspuheenvuoron ja perehdytti kuulijat Tuorlan kastelualtaan historiaan ja sen käyttöön kastelualtaana. Allas toimii vesilintujen pesimäpaikkana, kastelualtaana ja selkeytysaltaana valumien vähentämiseen.
Ammattiopisto Livian opettaja Liina Leivonmaa kertoi Tuorlan opetusmaatilan kastelualtaasta. Kuva J.Ekman
Tuorlaan allas on rakennettu jo 1950-luvulla ja sen tarkoitusperänä on taata viereisen Tuorlan Myllylaitoksen toiminta ja kasvihuone- ja avomaaviljelysten kastelu. 2000-luvun taitteessa vedenpintaa nostettiin ja altaaseen tehtiin imuruoppaus, pinnan nosto oli hyödyllistä, jotta vedelle saatiin syvyystilaa. Tällä hetkellä altaan syvyys on noin 1,5-2 m. Altaan alue on aikanaan toiminut myös Turun kaupungin siipirikkojen lintujen kesäpaikkana.
Altaan vesi tulee Myllyojaa pitkin Littoistenjärvestä, jonne Tuorlasta on matkaa noin 7 km. Piikkiönlahteen, johon altaan vesi laskee, on matkaa vajaa 1 km.
Allas toimii pesintäpaikkana erilaiselle eliöstölle ja siellä viihtyy sorsat ja telkät sekä vierailulla on käynyt harmaahaikarakin vesistössä elää myös erilaisia kalalajeja. Kasvien osalta on tavattu keltakurjenmiekkaa, jonka juuristolla on erityinen suodattava ominaisuus, pinnannoston myötä kyseinen kasvi on ikävä kyllä hävinnyt. Istutettuna altaan reunoilta löytyy riippahuurrepajua, tuhkapajua, isokissapajua ja riippapajua. Alueella on myös jättipoppelia, terijoensalavaa, hopeapajua ja lumpeita. Tervaleppää ja osmankäämiä alueen reunoilta löytyy myös.
Altaan tuotannollisia hyötyjä on ehdottomasti kasteluveden riittävyyden takaaminen. Tuorlassa altaan vettä käytetään avomaavihannesten ja hedelmätarhan kasvien kasteluun tihku- ja tippuletkuilla. Parhaimmillaan kasteltava määrä on ollut noin 15-20 hehtaaria. Altaan vettä käytetään myös Tuorlan kartanon runsaiden puistoalueiden kasteluun noin 4 hehtaarilla.
Kastelun tärkeys on lisääntynyt sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja allas onkin merkittävä alueen kastelulle ja eliöstön monimuotoisuudelle.
Antti Kaseva Turun ammattikorkeakoululta kertoi Maatalouden vesistöpolku -hankkeessa Tuorlaan rakentuvan kosteikon suunnitelmista. Kosteikon tavoitteena on toimia esimerkkikohteena kosteikosta ja myös aitona velumavesien hallintakeinona. Kosteikkoon laskee peltoalueen, kasvihuoneiden ja maatilakeskuksen sekä lehmien jaloittelutarhan valumavesiä.
Kohteen suunnittelussa huomioitiin muunmuassa riittävä kosteikko-valuma-alue -suhde riittävän kiintoaineksen laskeutumisen mahdollistamiseksi, sijoittaminen tulva-alueen ulkopuolelle, turvaetäisyys jätevesiviemäreihin sekä vesistöpolun läheisyys oli huomioitava kohteeseen tutustumisen mahdolllistamiseksi. Haasteita oli valuma-alueen laajuuden riittävän tarkassa määrittelyssä, sillä piirustuksia alueesta oli niukasti. Kosteikkoa ei myöskään haluttu sijoittaa tulvariskialueelle vaan tulvarajan yläpuolelle ja siinä haluttiin minimoida oikovirtaukset.
Suunniteltaessa Tuorlan kosteikkoa, huomioitiin seuraavat asiat:
-Syvän ja matalan vaihtelua
-OIkovirtauksen estäminen
-Tulojen ja lähtöjen eroosiosuojaukset
-Maaston pinnanmuotojen hyödyntäminen
-Kaivuumassojen osittainen hyödyntäminen vallin rakentamisessa
-Loivat kallistukset
-Vanhan ojan ja ruovikon hyödyntäminen ”jälkisuodattamona”
Tuorlan kosteikon rakennedetaljit:
-Kosteiko pinta-ala 1800 m2
-Valuma-alue 9-22 ha
-Vesitilavuus 1000 m3
-Salaojien vesien ohjaukseen käytetään noin 170 metriä 200 mm putkea
Holtti Hakonen Suomen Riistakeskukselta kertoi kosteikkojen perustamisesta ja SOTKA-kosteikot -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on taittaa vesilintukantojen taantuma perustamalla ja kunnostamalla kosteikoita poikue-elinympäristöiksi, työn lähtökohtana on maanomistajien ja paikallistahojen into kosteikkotyöhön. Hankkeessa on vuosina 2020-2022 perustettu tai kunnostettu 43 poikue-elinympäristöä ja noin 630 hehtaaria ympäri Suomen, vuosina 2023-2024 tavoitteena on suunitella 40 kohdetta.
Vesilintujen elinoloja on kaventanut mm. elinympäristöjen häviäminen kuivumalla, rehevöitymällä ja umpeenkasvulla. Myös elialueiden vedenlaatu on huonontunut, johon taas on vaikuttanut ojitus ja särkikalat. Vesilintujen häviämiseen on vaikuttanut myös vieraspedot, ilmastonmuutos ja metsästys.
Kosteikon hyödyt:
-Luonnon monimuotoisuus (vesilintujen elinympäristö, elinympäristöjen mosaiikki, turvetuotantoalueiden jälkikäyttö, haukien kutualueet)
-Vesiensuojelu (ravinteiden ja kiintoaineksen pidättäminen, tulvien hallinta, kasteluveden saanti)
– Elinympäristöjen lisääminen
Kosteikolle soveltuvia paikkoja ovat esimerkiksi:
-Märät painanteet ja pellonkulmat
-Turvepellot
-Soistumat
-Kuivatut tai kuivuneet lammet ja järvet
-Pusikoituneet rantaluhdat
-Entiset turvetuotantoalueet
Kosteikon tulee olla suojaisa ja kalaton, sillä esimerkiksi särkikalat hyödyntävät samoja hyönteisiä kuin linnut. Jos kosteikossa on kaloja, tulisi siellä särkikalojen lisäksi olla myös petokaloja ylläpitämässä särkikalakantaa. Kosteikon rakenteelle hyvä muistisääntö on 50-50-50, jolloin kosteikossa on 50 % avovettä, 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta ja sen keskisyvyys on alle 50 cm.
Lupien tarve kosteikolle:
-Lausunnot paikalliselta ELY-keskukselta (Vesilain mukaisen luvan tarve, ympäristöasiat)
-Kunnan tai kaupungin lausuntp (ympäristöasiat, rakennusvalvonat)
-Tarvittaessa Museovirasto, Ojitusyhteisö, Fingrid, maanomistajat
Tutustu lisää: https://kosteikko.fi/?doing_wp_cron=1729681065.0744700431823730468750
Päivän päätöspuheenvuoron piti WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen kertomalla VALUTA 3 -hankkeesta ja WWF:n vesistönsuojelutoimista. Ensimmäinen WWF:n kosteikko on tiettävästi rakennettu vuonna 2008 ja yhteensä kosteikkoja on rakennettu noin 70.
WWF:n Panda-kosteikko Inkoossa. Kuva J.Ekman
VALUTA 3 -hankkeen tavoitteena on laajentaa WWWF:n kuormituksen vähentämistyötä myös Varsinais-Suomeen vuosina 2024-2026. TYötä tehdään Hepojoen ja Tarvasjoen valuma-alueella.
Voit perehtyä VALUTA 3 -hankkeeseen lisää täällä: https://wwf.fi/tiedotteet/2024/08/ratkaisuja-tulvimiseen-ja-rehevoitymiseen-varsinais-suomessa-maanomistajia-kutsutaan-mukaan-suojelemaan-vesistoja/
Koko seminaarin tallenteen pääset katsomaan tästä linkistä: https://www.youtube.com/live/XiPHuUcehvM