Maatalouden valumavesien suodattamiseen suunniteltu uudenlainen suojavyöhykerakennelma Tuorlan ranta-alueella on valmistunut ja kerää reaaliaikaista tietoa toiminnastaan.
Marraskuussa 2024 aloitetut rakennustyöt Tuorlan opetusmaatilan mailla on vihdoin saatu päätökseen, ja Maatalouden vesistöpolku on saanut uuden vesienhallintaan liittyvän tutustumiskohteen. Integroitu suojavyöhyke on Suomessa täysin uudenlainen rakennettu suojavyöhykejärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata vesistöjen läheisyydessä sijaitsevien maa-alueiden ravinnepitoisia valumavesiä suodattavan maa-aineksen läpi sen sijaan, että ne valuisivat pintavaluntana suoraan vesistöön. Perinteinen suojavyöhyke on kasvipeitteinen maakaistale, jonka kasvillisuus pyrkii hidastamaan pintavaluntaa, ja samalla ravinteita poistuu kasvien käyttöön. Integroitu suojavyöhyke puolestaan on rakennettu järjestelmä, joka hyödyntää vesiä kokoavaa laskeutusallasta sekä suodattavia maa-aineksia.
Vastaavanlaisia rakennelmia on ollut käytössä esimerkiksi Tanskassa, mutta mallin siirtäminen Suomen olosuhteisiin ja Varsinais-Suomen savisille maille vaati hieman lisää suunnittelutyötä. Tuorlaan rakennettu pilottimalli kerää valumavesiä säätösalaojakaivoihin sekä Tuorlan omilta pelloilta, että laajemmalta valuma-alueelta, johon sisältyy runsaasti myös asutusta. Säätösalaojakaivot mahdollistavat suojavyöhykkeelle kohdistuvan veden määrän säätelyn niin, että se ei tulvi yli tai toisaalta kuivu kokonaan sateettomina kesäkuukausina.
Säätösalaojakaivoista vesi johdetaan laskeutusaltaaseen, jonka tarkoituksena on pysäyttää veden virtaus niin, että sen mukana kulkeutuva kiintoaines ehtii laskeutua altaan pohjaan. Kiintoaineksen mukana altaan pohjalle painuu runsaasti vesistöjä rehevöittäviä ravinteita, erityisesti fosforia. Allas on erotettu rantaa kohti laskevasta maa-alueesta penkereellä, jotta allas ei tulvisi yli. Tämän lisäksi penkereellä on toinenkin tarkoitus: se suodattaa liukoisia ravinteita, kuten typpeä. Savisesta peltomaasta rakennettu penger ei olisi läpäissyt vettä riittävän hyvin, joten penkereen yhteyteen lisättiin suodattava murskekenttä, jonka kautta vedet on ohjattu laskemaan lähtökaivoon.
Integroidun suojavyöhykkeen vaikutusta vesien suodattamiseen voidaan tutkia erillisillä vesinäytteillä, joista selviää mm. fosforin ja typen määrät vyöhykkeelle tulevassa ja sieltä lähtevässä vedessä. Jotta suojavyöhykkeen toiminnasta saataisiin pidempiaikaisempaa ajankohtaista tietoa eri vuodenajoilta ja kosteusolosuhteista, tarvitaan yksittäisten näytteiden lisäksi jatkuvaa reaaliaikaista dataa. Tätä tarjoavat tulo- ja lähtökaivoihin asennetut anturit, jotka mittaavat jatkuvasti veden virtaamaa ja sameutta. Koska suuri osa ravinteista on sitoutuneena veden maa-ainekseen, voidaan sameuden muutoksista päätellä rakennelman suodattavuuden tehokkuutta.
Mittarit asennettiin kaivoihin elokuussa 2026 vähäisen veden aikaan, joten tarkkaa tietoa eri vuodenaikojen ja olosuhteiden vaikutuksesta suojavyöhykkeen toimintaan ei vielä ole, mutta tähän asti kerätty data vaikuttaa lupaavalta. Lähtökaivosta mitattu vesi on kirkkaampaa kuin tulokaivojen vesi. Lisäksi toukokuussa otetuissa alustavissa vesinäytteissä vaikutti siltä, että sekä typen että fosforin määrät olivat vähäisempiä lähtökaivossa.
Jatkossa kuka tahansa vesienhallinnasta kiinnostunut pääsee tarkkailemaan integroidulta suojavyöhykkeeltä kerättyä reaaliaikaista dataa. Turun ammattikorkeakoulun vesien- ja ympäristönsuojelun yksikkö tallentaa antureiden keräämää tietoa lähettimien kautta omalle sivustolleen. Reaaliaikainen data suojavyöhykkeen virtaamasta ja veden sameudesta tallentuu sivustolle helppolukuisten kuvaajien muodossa. Kuvaajia pääsee tarkastelemaan Livian maatalouden vesistöpolun 3D-kartasta integroidun suojavyöhykkeen kohdalta löytyvän linkin kautta, joka johtaa Turun ammattikorkeakoulun ylläpitämälle dashboardille. Myös fyysisen vesistöpolun varrelta löytyy integroidun suojavyöhykkeen infokyltistä QR-koodi, jonka kautta tietoja pääsee tarkastelemaan omalla puhelimella. Myös uusia itse ravinteiden määristä viestiviä vesinäytteitä tullaan ottamaan, ja niiden tuloksista viestitään vesistöpolun sivuilla erikseen.
Integroidun suojavyöhykkeen rakennelma sijaitsee hieman syrjässä merkityltä vesistöpolulta, ja koska alue on koulutilan eläinten laidunkäytössä, sinne ei ole turvallisuussyistä vapaata kulkua. Suojavyöhykkeen toimintaan pääsee kuitenkin tutustumaan vesistöpolun varrelle sijoitetun infokyltin sekä 3D-kartan kautta. Myös ohjatut tutustumiskäynnit asiantuntijaryhmille ovat mahdollisia.
Ammattiopisto Livia toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan maatalouden vesistöpolkuun ja integroidulta suojavyöhykkeeltä kerättävään tietoon. Toivon mukaan se rohkaisee myös muita maatalouden toimijoita testaamaan ja ottamaan käyttöön uudenlaisia vesienhallintaan liittyviä ratkaisuja.
P.S. Jos kaipaat lisää tietoa integroidun suojavyöhykkeen toimintaperiaatteesta ja toisilta kohteilta saaduista tutkimustuloksista, tutustu ajankohtaista-osion artikkeliin ”Integroidun suojavyöhykkeen pilottimalli osaksi maatalouden vesistöpolkua”.