Maa- ja metsätalouden vesiensuojeluhankkeiden verkostoitumispäivässä upeassa Säkylän Pyhäjärven miljöössä kuultiin monipuolisia alustuksia alueella toimivista hankkeista, joista löydät lisätietoa alta.
Verkostoitumispäivää vietettiin upeassa Pyhäjärven miljöössä. Pyhäjärven alueeseen liittyi myös useampi aamupäivän aikana esitelty hanke. Kuva: J.Ekman
Päivän avauspuheenvuoron piti Anna Soirinsuo Varsinais-Suomen Ely-keskukselta ja hän kertoi Satavesi -ohjelmasta ja vesienhallinnan ajankohtaisista asioista, joista nostona mm. Varsinais-Suomen Ely-keskus on koonnut pohjavesien suojelusuunnitelman tilausohjelman, jota on mahdollista kuntien käyttää. Kuntien käytettävissä on myös kunnille suunnattu webinaarisarja, jossa esitellään erilaisia pohjavesitoimia mm. Kaarinan ja Paimion alueella.
Harkinnanvaraisten vesienkunnostusavustusten hakuaika 22.10.-2.12.2024 yleishyödyllisiin hankkeisiin, joita voivat olla:
-Vesistöjen monipuolisen käytön lisäämien
-Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
-Uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen vahvistaminen
-Tulva- ja kuivuusriskien vähentäminen
-Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävät kehittämishankkeet
Ehdottomana ehtona hauille yleishyödyllisyys ja sen tulee olla mahdollisimman monen tahon, toimijan ja yksilön käytettävissä.
Verkostoitumispäivässä oli koolla runsaasti vesistöalan toimijoita. Kuva: J.Ekman
Elina Kasvi Turun yliopistolta kertoi virta- ja rannikkovesien tutkimusryhmän toiminnasta, joka kartoittaa mm. tulvariskejä, kaupunkine vesistönhallintaa, ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia, osallistavat menetelmät, digitaalisten apuvälineiden testaaminen ja kehittäminen vesistötutkimuksen tueksi. Akatemiatutkijahanke ihmistoiminnan ja ilmaston yhteisvaikutus jokidynamiikkaan.
Digital water Flagship, Digital waters: https://digitalwaters.fi/
Katariina Yli-Heikkilä Valoniasta kertoi Resist-hankkeesta, jossa motivoidaan maanomistajia luontopohjaisiin ratkaisuihin valuma-alueilla ja avustetaan rahoituksien haussa.
Kohdealueena hankkeella on Savijoen valuma-alue pääosin Liedon alueella.
Resist -hankkeesta voit lukea täältä: https://valonia.fi/hanke/resist-regions-for-climate-change-resilience-through-innovation-science-and-technology/
Yli-Heikkilä kertoi myös juuri päättyvästä viljelijäpienryhmätoimintaan painottuvasta Hiilipelto -hankkeesta, johon pääset tutustumaan täällä: https://www.proagria.fi/hankkeet/hiilipelto
Hän kertoi myös Ranta-Metso -hankkeesta: https://valonia.fi/hanke/kuntien-metso-rantajatkumot-rantametso/
Jarkko Leka Valoniasta kertoi valuma-aluetason vesienhallinnan keinoista kuivuusriskien hallinnassa, fokuksena on maatalouden kuivuusriskien hallinta. Yhtenä pilottikohteena on Paattistenjoki noin 100 neliökilometrin valuma-alueellaan. Alueella on myös kriittinen tilanne veden loppumisen suhteen kasvukauden tiettyinä ajanjaksoina. Kasteluvesiratkaisuina on mansikkatilan kastelualtaan ja kosteikon yhdistelmä, jolloin vedet ohjataan ensin kastelualtaaseen ja sitten kosteikkoon. Kyseinen ratkaisu olisi paras olla toisin päin, mutta haluttaessa kasteluallas mahdollisimman lähelle viljelyksiä oli ratkaisu tehtävä näin. Paattistenjoen alkupäähän taas kaivetaan alavan maan kasteluallas, josta johdetaan kasteluvettä putkella viljelyalueille.
Aiheesta voit lukea lisää täältä: https://valonia.fi/uutinen/kuivuusriskien-hallintaa-luonnonmukaisin-keinoin-paattistenjoella/
VALUTA3-hankkeessa tehdään konkreettista vesienhallintatyötä, jonka päävetäjänä on WWF ja työtä tehdään mm. Inkoon ja Tarvasjoen alueella. https://www.paimionjoki.fi/projekti/valuta-3-varsinais-suomi
Susanna Väinölä Raision kaupungilta kertoi Raisionlahden valumavesien yleissuunnitelmasta. Raisionlahti on merkittävä linnustoltaan ja virkistysarvoltaan, hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota valumavesien laatuun ja tavoitteena on saada aikaan kestäviä ratkaisuja. Tavoitteena on myös herätellä alueen kahta ojitusyhteisöjä ja selvittää mahdollisuutta rakentaa kaksitasouomaa.
Raision kaupungin sivuilta löydät lisätietoa: https://raisio.fi/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu-ja-luonto/raisionlahden-valumavesien-yleissuunnitelma
Eemeli Huhta Valoniasta kertoi Saaristomeri-ohjelman toimeenpanosta, jossa tavoitteena on vesistökunnostusten sidosryhmätyön kehittäminen, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan toimenpiteiden toteutukseen, vesistökunnostuksiin ja hankeaktivointiin liittyvä verkostotoiminta ja viestintä.
Henna Juntunen Paimionjoki-yhdistyksestä kertoi Paimionjoen roolista Saaristomeri-ohjelman pilottikohteena, johon pääset perehtymään täällä: https://paimionjoki.fi/projekti/paimionjoki-saaristomeri-ohjelman-pilottialueena
Jussi Saari kertoi Aurajoen valuma-alueen toimista Saaristomeriohjelman pilottina. Uutisen aiheesta voit lukea täältä: https://aamuset.fi/artikkeli/6300607
Essi Lindroos Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä kertoi Saaristomeren merenlahdet ja muut vesistöt -hankkeesta, jossa aktivoidaan erilaisia paikallisyhdistyksiä Paraisilta, Kemiönsaarelta ja Kustavista. Hankkeessa otetaan pintaveden laatunäytteitä, tehdään ojavesikartoituksia, ja mittauksia sekä valuma-aluekartoituksia. Täältä löydät posterin aiheesta: https://www.lsvsy.fi/media/nettisivulle.pdf
Noora Haukijärvi ja Antti Kaseva kertoivat Ålönlahden pilotista, jossa toimitaan Paraisten makeanveden altaan alueella ja luodaan toimenpidesuunnitelma vedenlaadun ja luontoarvojen parantamiseksi ja luodaan Ålönlahdesta vesiensuojelun esimerkkikohde. https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/alonlahden-pilotti/
Sirke Mahkonen kertoi Kipsi-hankkeesta, jonka tavoitteena on vähentää vesistökuormitusta käsittelemällä 100 000 ha peltoa kipsillä, tällä hetkellä noin 60 000 ha on käsitelty kipsillä. Kipsi parantaa tutkitusti maan mururakennetta, vähentää eroosiota ja parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Kattavan koosteen kipsistä löydät täältä: https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys/tietoa-kipsista
Jenna Bergholm Elystä kertoi AIN3 -hankkeesta maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa, josta saat lisätietoa täältä: https://www.ely-keskus.fi/ain3-hanke
Noora Syrjä MTK:lta kertoi Saaristomeri CAP -hankkeesta ja posteri aiheesta löytyy täältä: https://varsinais-suomi.mtk.fi/documents/d/mtk-varsinais-suomi/cap-hankkeen-juliste
Hanna Arola kertoi Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon III -hankkeesta, josta lisätietoa täällä: https://kvvy.fi/yhdistys/loimijoki/yhteistyolla-loimijoki-kuntoon-iii-loiku-iii/
Ville Kangasjärvi Pyhäjärvi-instituutista esitteli Happamien sulfaattimaiden parempaa vesisenhallintaa Eurajoen valuma-alueella (HAPPASU) sekä metsätalouteen painottuvaa VesiKestävä -Ympäristökestävyyttä metsätalouden vesienhallinnalla -hanketta.
Lisää hankkeesta löydät täältä: https://pyhajarvi-instituutti.fi/hanke/vesikestava-ymparistokestavyytta-metsatalouden-vesienhallinnalla/
Täältä löydät lisätietoa Piilijoen, Sääksjärven ja Kauvatsanjoen vesienhallintahankkeesta https://kvvy.fi/piilijoen-saaksjarven-ja-kauvatsanjoen-alueiden-vesienhallintahanke/
Teksti: J.Ekman