Ammattiopisto Livian Tuorlasaa ja webinaarina järjestetty Maaperäpäivä 30.8.2024 pureutui syvälle maaperään ja tutkaili sen eliöstöä, ravinteita ja kasvukuntoa.
Maaperä on elävä kokonaisuus. Kuvitus: Jenni Jääskeläinen, BSAG
Päivän aloituksessa ProAgrian Kati Knuutila kertoi maaperän kuntoa ylläpitävien kasvilajien valinnasta ja niiden käytöstä. Juuriston vaikutus korostui ylläpidettäessä maan kasvukuntoa, sillä jopa 60 % kasvin elävästä biomassasta sijaitsee maan alla ja noin 70-90 % juuristosta on 0-20 cm syvyydessä. Esimerkkinä hyvästä juuristokasvista Knuutila mainitsi 2-vuotisen valkomesikän, jolla on voimakas paalujuuri. Valkomesikän maanpäällinen kasvusto voi sitoa typpeä (N) yli 200 kg /ha, juuristo vielä enemmän.
Aiheeseen pääset tutustumaan lisää alla olevista linkeistä, joista löytyy Helsingin yliopiston materiaalia.
Mara-korteilla tutustut maan rakenteeseen:
Terranimolla määrität ja vertailet renkaiden tiivistymisriskejä, kosketusaloja, pintapaineita ja maapaineita:
KVK-laskurilla voidaan laskea maan kationinvaihtokapasiteetti eli KVK ja selvittää mikä on maan ravinteiden varastointikyky:
Viljelykiertolaskurilla perehdyt hiilensidontaan ja vertaat erilaisia viljelykiertoja:
https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/opetus/maaneuvo
Jenni Jääskeläinen BSAG:lta perehdytti kuulijat syvälle maaperään ja sen elämään. Kuva: J.Ekman
Jenni Jääskeläinen Baltic Sea Action Groupilta perehdytti kuulijoita ”Maaperä ylläpitää elämää” -teemaan.
Jenni kertoi uuditavasta viljelystä, joka edistää hiilensidontaa maaperään, lisää monimuotoisuutta, pidättää ravinteet pellolla viljelykasvin käytössä ja parantaa satotasoa sekä lisää huoltovarmuutta. Vesistön- ja ympäristösuojelullisesta näkökulmasta maatilojen tulisi toimia uudistavan maatalouden periaatteella kokonaisvaltaisesti. Keinoja tähän on ymmärtää maatila kokonaisuutena, minimoida maaperän häirintä, maksimoida viljelykasvien valikoima ja monimuotoisuus, pitää maanpinta kasvipeitteisenä, hoitaa juuristoa ympärivuotisesti ja sisällyttää kotieläimet kestävästi mukaan kokonaisuuteen.
Kaiken elämän edellytyksenä on maaperä ja erityisesti hyvinvoiva maaperä, joka toimii kokonaisuutena eli tuottaa ruokaa, kuitua ja polttoainetta, sekä varastoi hiiltä ja säätelee ilmastoa, puhdistaa vesivaroja ja vähentää maaperän epäpuhtauksia, kierrättää ravinteita ja ennen kaikkea on elinympäristö valtavalle määrälle asukkaita maan alla ja maan päällä.
Maaperästä löytyy varsinainen hajotta-armeija, johon kuuluu sienet, bakteerit ja arkeonit, jotka hajoittavat orgaanista ainesta. Alkueläimet ja sukkulamadot taas syövät sieniä ja bakteereita ravinnokseen ja lierot maaperässä toimivat hajottajina ja muokkaavat maata ja toimivat tärkeinä ekosysteemi-insinööreinä.
Kuten päivän aloituspuheenvuorossa jo todettiinkin, kasvivalikoimalla on vaikutusta maan kasvukuntoon ja ravinteiden sidontaan, niin myös pieneliöstön viihtyvyyteen maaperässä. Sinimailasen juuri saattaa kasvaa jopa 200 cm syvyyteen, kun taas timotein juuristo yltää noin 20 cm syvyyteen. Juurimassa ja sitä ympäröivä maa-aines on pieneliöstölle mieluisaa ympäristöä.
Uudistavan viljelyn e-opistossa pääset tutustumaan lisää uudistavan viljelyn periaatteisiin ja menetelmiiin: https://courses.minnalearn.com/fi/courses/regenfarming/overview/
Helsingin yliopiston Markku Yli-Halla perehdytti kuulijat happamiin sulfaattimaihin ja niiden viljelyn ominaispiirteisiin sekä kipsin käyttöön.
Sulfaattisedimentti on syntynyt merenpohjassa siten, että pohjassa on tarve runsaalle biologiselle aktiviteetille, joka on aiheutunut siitä, että pohjaan on kertynyt paljon tuoretta orgaanista ainetta. Sedimenttiä syntyy esimerkiksi ruovikkoisisssa merenlahdissa, joissa kuollut ruokoaines laskeutuu pohjaan ja mikrobit käyttävät sitä energian ja hiilen lähteenä, massaan syntyy hapettomat olot, jotka johtavat siihen, että meriveden sulfaatin ja raudan välinen reaktio johtaa rautasulfiitin syntymään (FeS ja FeS2).
Ilman mikrobeja koko prosessi ei toimi. Mikrobit siis käyttävät orgaanista ainesta energianaan ja pelkistävät meren rautaa.
Sulfaattimaiden suurin viljelyllinen ongelmia on happamuus, esimerkkinä tästä lohko, jossa muokkauskerroksen alla pH oli 3,2.
Sulfaattimaiden ollessa kunnossa ne ovat hyvärakenteisia ja vedenjohtavuus hyvä sekä niillä on yleensä suuret luontaiset typpivarat.
Sulfaattimaiden tutkimuksen pääpaino on Suomessa, Ruotsissa ja Australiassa. Suomessa aihetta tutkitaan mm. Geologian tutkimuslaitoksella, Åbo Akademissa ja Noviassa.
Sulfidikerroksen syvyys tutkituilla lohkoilla. Taulukko: M.Yli-Halla
Runsaimmat sulfaattimaaesiintymät on rannikkoseuduilla ja Pohjois-Pohjanmaalla Liminganlahdella ja Siikajoen valuma-alueella, jossa maankohouma on ollut runsasta. Suomessa ylimmän esiintymän raja on Oulun seudulla noin 100 m korkeudella, Etelä-Suomessa taas 30 m korkeudella. Varsinais-Suomessa suurin esiintymä on Sirppujoen alueella Uudessakuapungissa ja Laitilassa.
Sulfaattimaiden runsas esiintymä on Kaakkois-Aasiassa ja Karibianmerellä, jossa se aiheuttaa haasteita riisinviljelylle.
Haitallisuus vesien laadulle riippuu siitä kuinka suuri osuus valuma-alueesta on kuivatettuja happamia sulfaattimaita.
Sulfidin hapettumisen estämisen keinoina toimii esimerkiksi säätösalaojitus ja kalkkisuodinojitus, säätökastelu, happamien vesien neutralointi sekä kasvilajivalikoiman monipuolistaminen ja viljelykierron kartoittaminen. Kaikki toimet kuitenkin vaativat tilakohtaista suunnittelua ja tukijärjestelmän kehittämistä.
Suomen sulfaattimaiden esiintymiin pääset tutustumaan täällä:
Kipsin käytöllä ei havaittu epäedullisia vaikutuksia, se ei nosta eikä laske maan pH-arvoa. Välittömästi levityksen jälkeen se kohottaa maanesteen johtolukua. Kipsin on todettu parantavan maan mururakennetta, joka taas vähentää eroosiota ja sitä kautta maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoumaa vesistöihin.
Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:n Anitta Kiili kertoi maaperäpäivässä analyyseistä, joihin viljelijä voi heidän palveluitaan hyödyntää. He analysoivat maaperän ravinnepitoisuuksia, rehujen ravinnetasoa, lantojen ravinnepitoisuuksia, kasvien ravinnetasoa, neulasanalyyseja, lannoitepitoisuuksia ja tekevät maaperän sulfaattimäärityksiä.
Anitta Kiili Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:stä. Kuva J.Ekman
Maaperän viljavuuden perustutkimuksessa määritetään maalaji, happamuus, johtoluku, kationinvaihtokapasiteetti, kalsium, kalium, fosfori ja magnesium sekä rikki.
NIR (near infra red) -analyysista selvitetään hiili/typpi -suhde, typen ja rikin vapautuminen, kationinvaihtokapasiteetti, orgaanisen aineksen määrä, vedenpidätyskyky (pF-käyrä, vesitalouden hallinta), maalajisuhteet, bakteerien kokonaismassa, mikrobiaktiivisuus sekä sieni- ja bakteerisuhde ja maan rakenne (liettyminen, mururakenne, (tuuli)eroosion riski).
On huomioitava, että NIR-analyysissa johtokyky on 10-kertaisesti pienempi perinteiseen viljavuusanalyysiin verrattuna, samoin kuin NIR-analyysin pH-arvot ovat 0,4-1,4 pH-yksikköä alhaisemmat kuin perinteisessä viljavuusanalyysissa.
Perinteisen viljavuusanalyysin tulokset voi siirtää viljelysuunnitteluohjelmiin ja ne täyttävät ympäristösopimuksen ehdot. NIR-analyysia taas ei pysty siirtämään viljelynsuunnitteluohjelmiin eikä se korvaa perinteistä viljavuusanalyysia.
Carbon check -testi taas sisältää samoja testejä kuin isompi NIR-analyysi, mutta tarvitsee esimerkiksi hiven- ja varastoravinneanalyyseja.
Huolellisen näytteenoton muistilista:
-Kerää tarpeeksi osanäytteitä sankoon, sekoita ja lisää näytteenpttorasiaan.
-5 hehtaarin alalta riittää 1 näyte, 10 hehtaarilta 2 näytettä.
-Ota näytteet muokkaussyvyydestä, noin 25 cm.
-Poista roskat ja isot kivet.
-Tavalliseen analyysiin riittää 1 rasia.
– +NIR-analyysiin tarvitaan 2 rasiaa.
-Pakkaa näytteet hyvin pahvilaatikkoon ja sulje rasiat pitävästi teipillä.
-Täytä tilauslomake huolellisesti.
-Voit tehdä tilauksen sähköisesti tilauslaari.fi tai tilauslaari App:sta.
Tilauslaariin pääset tästä: https://tilauslaari.fi/ ja tuloslaariin tästä: https://tuloslaari.fi/
Muistathan, että maaperän viljavuusanalyysin teettäminen on ehdoton edellytys kestävälle sekä ympäristön ja vesistön huomioivalle viljelylle.
Koko seminaarin tallenteen voit katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=-k0M0I7sw-E
Lue lisää: Maaperäpäivässä Tuorlassa ylläpidettiin elämää