Itämeri on herkkä saastumiselle, koska se on mereksi matala ja sen veden kierto on hidasta. Lisäksi sen valuma-alue on vesimäärään nähden suuri ja rannikot tiheästi asuttuja. Itämereen kulkeutuu ihmisen toimesta paljon ravinteita ja ympäristölle haitallisia aineita. Ravinteet lisäävät meren perustuotantoa eli kasvibiomassaa, kuten veteen sekoittuneiden levien määrää. Liiallinen perustuotanto johtaa vesistön rehevöitymiseen. Ravinteiden lisääntymisestä johtuva rehevöityminen näkyy esimerkiksi näkösyvyyden pienentymisenä, levien massaesiintymisenä ja syvänteiden happikatona. Suurin osa Itämereen päätyvistä ravinteista on hajakuormitusta ja lähtöisin maa- ja metsätaloudesta sekä asutuksen hulevesistä. 

Saaristomeri on yksi Itämeren rehevöityneimmistä alueista. Saaristomerellä veden sameus on lisääntynyt noin 50 % viimeisen sadan vuoden aikana. Saaristomeren alueella on noin 40 000 saarta ja sieltä löytyy monia erilaisia luonnonympäristöjä sekä monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Useat alueen lajit ovat uhanalaisia. Lounais-Suomen rannikkoalueilla on kautta aikojen harjoitettu runsaasti maataloutta. Saaristomeren tilaa heikentää mantereelta jokien kuljettama kiintoaines ja ravinteet. Ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mikä näkyy muun muassa suurina levälauttoina ja veden sameutumisena.

KUVATEKSTI: Rakkohauru on yksi Itämeren avainlajeista, eli se vaikuttaa koko Itämeren eliöyhteisön hyvinvointiin merkittävästi. Kun meren rehevöityminen hankaloittaa rakkohaurun elämää, vaikuttaa se myös usean muun lajin olemassaoloon. Rakkohauru toimii piilopaikkana ja ravintona monille muille lajeille. Vesikasvit ja eläimet yhdessä suodattavat Itämeren vedestä epäpuhtauksia. Esimerkiksi sinisimpukka voi suodattaa monta litraa vettä päivässä. Ihmiset voivat auttaa kasveja ja eläimiä Itämeren puhdistamisessa. Puhdas merivesi tarjoaa kodin monille kasveille ja eläimille.

esimerkkikuva indeksikartasta, parempilaatuinen kuva sähköpostin liitteenä

KUVATEKSTI: Saaristomeren sijainti Itämerellä ja Piikkiönlahden valuma-alue.

Valuma-alue on se alue, josta sadevesi ja lumien sulamisvedet päätyvät nimettyyn vesistöön. Piikkiönlahden valuma-alue sijaitsee Kaarinan, Paimion ja Liedon kaupunkien alueella. Tälle alueelle satava vesi valuu jokia ja ojia pitkin Piikkiönlahteen. Piikkiönlahden valuma-alue koostuu pääosin hienojakoisesta savimaasta, joten kiintoainesta irtoaa veden mukaan sekä maa-alueilta että uomista. Tällä hetkellä Piikkiönlahden vesien tila on mittauksien mukaan välttävä.

Piikkiönlahden valuma-alue jaetaan pienempiin osiin siihen laskevien ojien valuma-alueiden mukaan. Myllyojan valuma-alue on niistä yksi ja se sijaitsee pääosin Kaarinan kaupungin alueella. Myllyojaa pitkin kulkeva vesi päätyy Piikkiönlahteen. Siitä vesi jatkaa matkaansa Saaristomeren kautta Itämereen.