8. Valumavesien hallinta
Maatalouden vesiensuojelussa voidaan hyödyntää monenlaisia vesiensuojelurakenteita. Kosteikoilla ja kaksitasouomilla voidaan esimerkiksi vähentää maataloudesta aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä edistää alueen vesienhallintaa. Myös ojien ja vesistöjen reunoille jätetyt suojakaistat vähentävät ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöön.
Vesiensuojelukosteikko
Kosteikko on alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muinakin aikoina kostea. Kosteikolla kasvaa vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikot ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja arvokkaita elinympäristöjä lukuisille kasvi- ja eläinlajeille. Kosteikot auttavat vesien hallinnassa hidastaen veden virtausta ja varastoiden vettä tulvan aikana. Vesiensuojelukosteikkojen tarkoituksena on pidättää vedessä olevia ravinteita ja kiintoainesta. Tuorlaan rakennetulle vesiensuojelukosteikolle laskee kasvihuoneilta, pelloilta sekä eläinten jaloittelutarhalta tulevat vedet.
Mitoituksessa on huomioitavaa veden virtausnopeus ja veden viipymä kosteikolla, jotta ravinteet ja kiintoaines ehtivät painua altaan pohjalle. Kosteikkoja rakentaessa joudutaan usein tekemään patoja sekä syvempiä alueita altaan pohjaan, joihin ylimääräinen aines kertyy. Hoitotoimenpiteitä ovat kiintoaineksen poistaminen altaasta sekä niitto- ja raivaustoimet, jottei kosteikko rehevöidy tai kasva umpeen.
KUVA: Kuva kosteikossa, jossa Tuorlan kosteikolla mahdollisesti tavattavia lajeja. Kosteikon osiin voidaan nimetä niiden vesiensuojelullisia tehtäviä. Syvänne -> kiintoainetta kertyy kosteikon syvänteisiin. Kosteikkokasvillisuus -> Kosteikkokasvillisuus hyödyntää vedessä olevia liukoisia ravinteita.
Kosteikosta ennen-jälkeen kuvat tulossa
Ammattilaisille
Hyödyt viljelijälle: Kosteikot pidättävät pelloilta tulevia ravinteita ja kiintoainesta sekä parantavat tulvien hallintaa. Erityisesti kevät- ja syystulvien aikana kosteikot pidättävät suuria vesimassoja valuma-alueelle.
Hyödyt ympäristölle: Kosteikoilla on vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, riistalajiston elinolosuhteisiin ja maisemaan. Kosteikon reuna-alueiden niitto lisää luonnon monimuotoisuutta ja kasvillisuuden pitäminen toisaalta myös kuluttaa altaaseen kertyneitä ravinteita.
Lisää aiheesta:
https://www.vesi.fi/vesitieto/maatalouden-vesiensuojelu/
https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/
https://helda.helsinki.fi/items/28400176-8a6e-446b-9f25-9465ac197fa5
Kaksitasouoma
Kaksitasouoma estää tulvaveden nousun pellolle, ehkäisee umpeenkasvua, pidättää kiintoaineita ja ravinteita sekä muodostaa elinympäristön monille eliölajeille. Kaksitasouomassa tulvatasanne voi olla syvemmän pääuoman molemmilla tai vain toisella puolella. Kaksitasouoma on kestävä ratkaisu tulvavesien hallinnassa, sillä se jäljittelee luonnontilaista uomaa. Tuorlan kaksitasouoma on rakennettu Myllyojan varteen.
Ammattilaisteksti:
Hyödyt viljelijälle: Kaksitasouoma hyödyttää viljelijää monella tapaa: kasvittuneet uomat houkuttelevat pölyttäjiä, auttavat peltojen kuivatuksessa, vähentävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Viljelijä voi myös saada ympäristötukea kaksitasouoman rakentamisesta. Kaksitasouoman rakentaminen on kalliimpaa kuin tavallisen ojan, mutta uoman ylläpito on edullisempaa.
Hyödyt ympäristölle: Kaksitasouoman rakentaminen lisää luonnon monimuotoisuutta, parantaa vedenlaatua ja pitää virtaamanopeuden kohtalaisena.
Lisää aiheesta: https://vesientila.fi/vesistokunnostus/maatalouden-vesiensuojelu/kaksitasouoma/
KUVITUS JA TEKSTI: Kaksitasouoma koostuu syvemmästä ojasta eli alivesiuomasta sekä sen reunoilla olevista tulvatasanteista.
Suojakaista/suojavyöhyke
Suojakaista tai suojavyöhyke on vesistön ja pellon väliin jätettyä kaistaa, jota ei viljellä. Kaistalla/vyöhykkeellä on pysyvä kasvipeite tai puusto. Alueen tarkoituksena on vähentää eroosiota sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista vesiin. Suojavyöhyke myös lisää luonnon monimuotoisuutta ja lajirunsautta sekä itse kaistalla että vesistössä. Tuorlassa suojakaista-alueita on Myllyojan varressa sekä meren rantaan rajoittuvilla peltolohkoilla.
Ammattilaisteksti:
Hyödyt viljelijälle: Viljelijä tai maanomistaja saa ympäristötukea suojavyöhykkeen vuosittaista niittoa varten. Kaistat houkuttelevat pölyttäjiä ja hyönteisiä, jotka torjuvat tuholaisia. Kaistojen rakentaminen tasapainottaa veden hydrologista kiertoa.
Hyödyt ympäristölle: Suojakaistalla kasvava puusto tai monivuotinen nurmi-, heinä- tai niittykasvillisuus ehkäisee eroosiota ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Suojakaista myös ylläpitää alueen pienilmastoa ja maaperän kosteutta. Suojakaista ehkäisee vesistökuormitusta pidättämällä ravinne- ja torjunta-ainehuuhtoutumia. Suojakaistan käyttö on keskeistä erityisesti pelloilla, jotka kärsivät liettymisestä, toistuvista tulvista tai viettävät jyrkästi vesistöön.
Lisää aiheesta:
https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/sanasto/suojavyohyke-suojakaista
https://www.ymparistokioski.fi/ymparistonhoidon-toimenpiteet/ymparistonurmet/suojavyohyke
Säätösalaojitus
Säätösalaojituksessa salaojajärjestelmään asennetaan säätökaivo, jolla voidaan säätää veden korkeutta salaojajärjestelmässä. Säätösalaojituksella pystytään säätelemään pellon vesitaloutta sekä samalla edistämään vesien hallintaa. Märkänä vuodenaikana pellolta pystytään päästämään salaojia pitkin säätösalaojakaivon kautta liika vesi pois. Kuivana aikana pellon salaojiin voidaan varastoida vettä kasvien käyttöön. Säätosalaojitus sopii parhaiten tasaisille pelloille, joilla kaltevuus on korkeintaan 2 %. Suunnittelussa huomioitavia asioita ovat maanpinnan muodot, vedenjohtavuus, pohjaveden syvyys ja salaojaverkoston toimivuus.
Ammattilaisteksti:
Hyödyt viljelijälle: Säätösalaojituksen avulla viljelijä voi optimoida peltonsa vesitalouden tehokkaan kuivatuksen ja kastelun avulla. Säätösalaojittamalla voidaan parantaa kasvuolosuhteita, ravinteiden käyttöä ja lisätä viljavuutta. Pitkinä kuivina aikoina toimenpiteen merkitys korostuu. Maanomistaja hyötyy eniten turvemaan säätösalaojituksesta, sillä turvemailta huuhtoutuu vesistöihin enemmän ravinteita kuin kivennäismailta.
Hyödyt ympäristölle: Säätösalaojituksen avulla voidaan säädellä hajottajamikrobien toimintaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä.
KUVITUS: Kuva poikkileikatusta säätösalaojakaivosta, ja siihen nimettynä rakenteet.
Lisää aiheesta: https://www.ymparistokioski.fi/ymparistonhoidon-toimenpiteet/turvepellot/saatosalaojitus