2. Myllyojan kunnostus ja elonkirjon lisääminen
Puroja ja jokia kunnostetaan ja ennallistetaan ennen kaikkea parantamaan vesistöjen ekologista tilaa, vähentämään tulvariskiä ja edistämään luonnon monimuotoisuutta. Usein kunnostuksilla pyritään lieventämään aiemmasta ihmistoiminnasta aiheutuneita haittoja palauttamalla uomaa kohti sen luonnollista tilaa.
Tuorlan opetusmaatilan alueella olevaa Myllyojan uomaa on kunnostettu keväällä 2024. Myllysillan yläpuoliselle koskiosuudelle on lisätty luonnonsoraa ja pienehköjä kiviä. Soraikot toimivat kutualueena erittäin uhanalaisille meritaimenille ja elinympäristönä monille muille vesieliöille.
Linkki Myllyojan uoman kunnostusprojektista kertovaan uutiseen: https://vesistopolku.livia.fi/2024/11/18/myllyojan-uoman-kunnostus-ja-monimuotoisuuden-lisaaminen/
Myöhemmin tulossa ilmakuva kunnostetusta uomasta, johon selitykset siitä, mitä on tehty
Lähellä meren rannassa sijaitsevaa rantasaunaa uoman pohjaan on hakattu puisten tolppien varaan erikokoisia puunrunkoja eli puusuisteita. Puusuisteiden tarkoitus on ohjata veden virtausta eroosioherkiltä rannoilta poispäin ja toisaalta parantaa puron rakenteellista monimuotoisuutta sekä tarjota hyviä elinympäristöjä kasveille ja eläimille.
Rannan puut ovat hyvin tärkeitä puron ja sen lähiympäristön monimuotoisuudelle ja hyvinvoinnille. Puusto varjostaa puroa pitäen puron pienilmaston viileänä ja kosteana, luoden monimuotoisen elinympäristön sekä puron että rannan eliöstölle. Syksyllä puroon varisevat lehdet elättävät monia vesieliöitä.
KUVATEKSTI: Myllyojankin nimennyt Tuorlan vanha mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla ja vesivoimalla toiminutta myllyä käytettiin jauhojen valmistukseen. Myllyssä suuret jauhinkivet jauhoivat viljan jyvät jauhoiksi. Veden virtauksen määrää säädeltiin myllyn yhteyteen rakennetun padon avulla. Myllyn vieressä sijaitsevalta sillalta näkee hyvin Myllyojan uoman, jota pitkin vesi kulkee.
Ammattilaisille
Vesistöjen kunnostuksen hyödyt viljelijälle: Vesiensuojelutoimenpiteet, joilla vähennetään ravinteiden huuhtoutumista pois pelloilta, luovat säästöjä myös viljelijälle. Maanparannusaineiden avulla viljelijä voi parantaa peltojen laatua, maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Näin peltojen satoisuus paranee ja viljelijä saa suurempia tuottoja. Ympärivuotisella viljelyllä voidaan saavuttaa vesiensuojelutavoitteiden lisäksi myös ilmastotavoitteita, kun hiilidioksidipäästöt vähenevät ja hiilensidontaa tapahtuu myös pääviljelykasvin kasvukauden ulkopuolella. Ympärivuotinen kasvipeite sitoo maa-ainesta sekä suojaa maata sadepisaroiden aiheuttamalta eroosiolta. Näin kasvillisuus vähentää erityisesti syksyllä ja talvella pintavalunnan mukana pelloilta huuhtoutuvat maa-aineksen määrää.
Vesistöjen kunnostuksen hyödyt ympäristölle: Joet ja purot ovat tärkeitä elinympäristöjä useille kasvi- ja eläinlajeille. Vesistöjä kunnostamalla yritetään parantaa luonnon monimuotoisuutta ja vesiympäristöjen ekologista tilaa. Virtaava, happipitoinen vesi sekä suojapaikkojen ja ravinnon runsaus ovat edellytyksiä monimuotoiselle eliöstölle. Jokien tila on viime vuosikymmeninä heikentynyt ja ne voivat yleisesti ottaen huonommin kuin järvet. Patoaminen ja uomien perkaaminen heikentävät vesistöjen ekologista tilaa. Valuma-alueen pelloilta veteen huuhtoutuvat ravinteet ja liettymisestä vesistöihin päätyvä kiintoaines kuormittavat vesistöjä. Vaikutukset näkyvät voimakkaimmin loppukesästä, kun virtaama on vähäistä. Suuria ravinnepitoisuuksia tavataan kuormituslähteen alueella sekä jokisuussa, johon ravinteet kertyvät.
Lisää aiheesta: https://www.vesi.fi/vesitieto/virtavesien-kunnostus/