2. Myllyojan kunnostus ja elonkirjon lisääminen
Jokien yllä menevillä silloilla on kiva tarkkailla joessa virtaavaa vettä. Jos laitat hetkeksi silmäsi kiinni, voit kuulla tarkemmin, miltä veden ääni kuulostaa.
Pisara: “Siellä ne muut pisarat höpöttävät niin, että pulina kuuluu. Ne sanovat, että ojan pohjalle tuotu sora ja rannalla kasvavat puut tekevät Myllyojasta hyvän kodin kasveille ja vesieliöille. Oho, täällähän asuu vesimittari! Se on niin kevyt, että se pystyy liikkumaan veden pinnalla.”
Jep, hyvin huomattu! Kun puroja ja jokia kunnostetaan esimerkiksi juurikin lisäämällä soraa ja puita, vesi pysyy puhtaana, eläimet viihtyvät ja tulvat eivät häiritse.
Puuhavinkkejä:
Jokiekosysteemi-opetusmateriaali: Materiaalissa tutustutaan purojen ja jokien eliöstöön. Saat myös ohjeet levänäytteenottoon, lintuhavainnointiin, vesikasvillisuustutkimukseen ja kalan iän määrittämiseen. Lopussa myös hauska sanaristikko! Avaa materiaali tästä (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry).
Lasten dokumentti raakkujoesta (6 min): Videossa tavataan Helmin ja luontokuvaaja Sadun kanssa seurallisia kaloja, mutuja sekä raakkuja eli jokihelmisimpukoita. Raakut ovat erittäin uhanalaisia, ja niitä pitää suojella. Raakut ja muut eliöt viihtyvät joessa, kunhan vesi on puhdasta. Katso video täältä (Yle Areena, Pikku kakkonen).
Vanhan myllyrakennuksen yläpuoliseen koskeen on lisätty soraa ja kiviä. Tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta muun muassa tarjoamalla taimenille suotuisan elinympäristön.
Myllyojankin nimennyt Tuorlan vanha mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla ja vesivoimalla toiminutta myllyä käytettiin jauhojen valmistukseen. Myllyssä suuret jauhinkivet jauhoivat viljan jyvät jauhoiksi. Veden virtauksen määrää säädeltiin myllyn yhteyteen rakennetun padon avulla. Myllyn vieressä sijaitsevalta sillalta näkee hyvin Myllyojan uoman, jota pitkin vesi kulkee.